Sähkön suurkuluttaja – lämmitys, osa 1.

Jokainen joka asuu sähkölämmitteisessä talossa, pitäisi tietää ja ymmärtää, mihin iso osa sähkönkulutuksesta menee. Lämmitykseen menee noin puolet kaikesta energiankulutuksesta, joten siinä on myös helppo saavuttaa näkyviä säästöjä. Olen asunut myös talossa, jossa on takka ja tietysti puuta polttamalla saa helpointa säästöä aikaan. Keskityn lähtökohtaisesti kuitenkin siihen, että talossa on ainoana lämmitysmuotona sähkölämmitys. Voin kokemuksesta sanoa, että lämmityksen määrään vaikuttaa todella paljon myös ilmanvaihto ja tiivisteiden pitävyys, mutta käsittelen niitä toisissa teksteissä, koska ne ovat jo yksistään aiheina todella mielenkiintoisia ja laajoja.

Helpointa on aloittaa tarkastamalla huonelämpötila. Jos lämpömittareita ei vielä ole vähintään kahta kappaletta, ne kannattaa hankkia. Makuuhuoneiden lämpötila tulisi olla 18c ja oleskelutilojen 20c tai 21c. Lämpömittarin sijoittaminen kannattaa tehdä niin, että se on keskellä huonetta, noin rinnan korkeudella. Ainakin on hyvä tiedostaa se, että ulkoseinän läheisyydessä on usein hieman kylmempi, kuin sisemmissä seinissä. Tällöin mitataan varsinaista lämpötilaa, eikä lattian kylmintä osaa tai katon kuuminta aluetta. Lämpömittareita kannattaa opetella tarkkailemaan, sillä esimerkiksi paikalla olevien ihmisten määrä vaikuttaa lämpötilaan yllättävän paljon. Voi kuulostaa pikkumaiselta, että lämpötilaa pitää säätää asteen tarkkuudella, mutta sillä asteella on todella suuri vaikutus. Kannattaa kuitenkin kokeilla lämmönsäätöä pikkuhiljaa, eikä niin, että käännetään vipuja ääriasennosta toiseen. Tällöin asumismukavuus kärsii ja energiansäästöstä tulee hermoja raastavaa touhua. Jos kääntää lämmitystä asteen pienemmäksi, sen vaikutus voi alkaa näkyä vasta päivän tai kahden päästä, koska lämpöä on paljon varastoituneena sisätilojen rakenteisiin ja huonekaluihin. Hidas lämpötilan laskeminen antaa myös ihmiselle aikaa tottua muutokseen. Yhden asteen pudotus huonelämpötilassa tarkoittaa sitä, että siihen pitää totutella yksi viikko. Ei siis kannata ihmetellä jos alkuvaiheessa lämpötilan pudotus tuntuu suhteellisen suurelta.

Omassa 64 neliön paritalossani on usein kaksi tai kolmekin yövierasta. Kokemuksesta tiedän, että varsinaista lämmitystä voi helposti kääntää asteen pienemmälle vierailun ajaksi. Lämpötila ei muutu mihinkään ihmisten tuottaman lämmön ansiosta, mutta säästö näkyy kilowattitunneissa jo suhteellisen lyhyessä ajassa. Lisäksi lämmityksen pienentäminen pitää ilman raikkaampana, koska kuuma ilma tuntuu paksulta ja vaikealta hengittää. Tämä voi johtaa siihen, että vähän väliä käytetään ikkunaa auki tuuletuksen tarpeeseen ja sähkömittari innostuu tästä toiminnasta takuulla. Henkilökohtainen kokemukseni on myös, että 18 asteessa nukkuminen on paljon syvempää, kuin 20 asteen kuumuudessa. Kropan voi aina laittaa peiton alle, jotta yöllä ei tule kylmä, mutta pää jää silti hengittämään raikasta ilmaa.

Jatkopala lämmitykseen liittyen on luvassa ainakin siitä, millainen suoran sähkölämmityksen kannattaa pientalossa olla.